lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kultakimpale Brad de Weluwe kimaltelee




                 Kultakimpale Brad de Veluwe


Sipoolaisen Ingmanin perheen kultakimpaleesta, Suomessa syntyneestä nelivuotiaasta oriista Brad de Veluwesta nousee 1970-luvun tähteä Charme Asserdaliakin kirkkaampi komeetta maailman raviradoille. Jos Luoja suo.
                                      ¤¤¤
Olen käynyt parinkymmenen vuoden aikana lukemattomat kerrat juttelemassa gozolaisten hevosten kanssa aitauksen kulmassa; ne ymmärtävät suomea aivan puhtaasti; minäkin ymmärrän maltankielellä lausutut hörähdykset ilman tulkkia.
Yhdessä sitten palaverin päätteeksi nyökkäämme molemminpuolisen ystävyyden merkiksi.

                                       ¤¤¤

Joka väittää, ettei hevosella ole tunneälyn lahjakkuutta, valehtelee.
Luin Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) keräämästä aineistosta aikapäiviä sitten jutun sotahevosesta, joka vahvistaa väittämän todeksi.
Pataljoonan huollossa palveli Rajavartiosto 3:n vakinaiseen hevoskantaan kuulunut polle, joka nurkumatta kiskoi soppatykkiä rankkojen hyökkäysvaiheitten lävitse.
Melskeen keskellä tämä hevonen oli oppinut testaamaan valtion hevoselle kuuluvan suurimman sallitun kuorman painon kymmenen kilon tarkkuudella - nojailemalla aisoihin.
Jos kuorma ylitti 10-20 kiloa suurimman sallitun painon eli 250 kg, hevonen istui aisojen väliin eikä liikahtanutkaan ennen kuin paino kevennettiin neljännestonniin.
Jotkut tunnevammaiset hevosmiehet työnsivät palavia tuohikäppyröitä eläimen hännän alle, että ylikuorman veto maittaisi; vastineeksi tuli tuima potku takakavioista.
Jos hevonen totesi pienessä testinykäisyssään, ettei kuorma ylittänyt valtion normeja, se palveli nöyrästi ohjastajaa.

                                           ¤¤¤

Tämä Brad de Veluwe on hevonen, jonka kanssa haluaisin vaihtaa pari sanaa elämästä ja juoksemisesta.
Toinen hevonen, jonka kanssa haluaisin myös vaihtaa pari valittua sanaa, nelistää jo ikivihreillä laitumilla.
Hän oli kuumaverinen tamma Miss Funny, jonka ypäjäläinen championi Kari Haimi antoi ratsastettavakseni 1970-luvulla; ja joka pudotti minut perslihat edellä puolikiviseen tantereeseen noin minuutin kuluttua.
Eikä syy ollut hevosen. Mutta silti.
                                     ¤¤¤
Ei valtalehti Helsingin Sanomat aivan suotta nelivuotiaiden Suomessa syntyneiden lämminveristen Derbyn alla hehkutellut Brad de Veluwea ja vertaillut pikajuoksun valtiaaseen Usain Boltiin. Satatuhatta euroa kilahti nauramalla Ingmanien kaurarahastoon.
Lastenklinikan kummit saavat tänä vuonna 10 000 euroa Brädin juoksemista voitoista ja ensi vuodesta lähtien kolme prosenttia. Maailman arvostetuimpien ravikilpailujen joukkoon rankattu Elitloppet tarjoaa miljoonan euron voittopotin ensi keväänä.
Suomalaishevosella on jälleen mahdollisuus tehdä historiaa isolla alkukirjaimella. Vuosituhannen alussa tällainen mahdollisuus oli myös, mutta silloinen tähti BWT Magic ontui, sattuneesta syystä, maaliin.
Hattua pitää nostaa meijerinsä ruotsalaisille myyneille Ingmaneille. Yli jäävät taskurahat voisi paljon pahemminkin hassata.

                                            ¤¤¤
Hevosten kohtelussa, ainakin huipputasolla, on menty huima harppaus eteenpäin. Ingmanit ja hevosen valmentaja Tuomas Korvenoja ovat hevosensa arvoisia ihmisiä. Näin uskon, näin toivon, näin luotan.
Elokuun viimeisessä Hevosurheilulehdessä Brädin huoltaja, maineikkaan hevosmiehen Heikki Korven (Charme Asserdalin ohjastaja) poika Marko Korpi kertoi kultakimpaleensa ruokailusta.
Vuorokauden ruokasatsi sisältää noin kahdeksan litraa väkirehua. Timotei-heinää hevonen saa maistella, mutta vihreän ruohon ääreen laitumelle tätä ihme-eläintä ei päästetä. Viihtyy kuulemma hyvin omassa hiekkatarhassaan.

                                           ¤¤¤

Brad de Veluwen tekemä maailmanennätys lupaa osaltaan vaikka mitä. Missä lähestyy eläimen suorituskyvyn raja?
Erkki Vettenniemi kirjoitti mainiossa kirjassaan (Suomalaisen urheilun synty. SKS 2008), että viime kädessä kaksi- ja nelijalkaisten kilpailut erottaa toisistaan vapaaehtoisuus.
Ihmisjuoksija (antaa) kurittaa ruumistaan ilman näkyvää pakkoa; hän on ’vapaaravuri’. Hevonen ei taas ole toistaiseksi uhrannut yhtään ajatusta rotunsa urheilulliselle jalostamiselle.
Erno Paasilinna kirjoitti aikoinaan, että ¨hevosen vapaus loppui siihen, kun ihminen tuli sen elämään.¨
Theodore Cook sanoo hevoskilpailujen historiassaan, että ¨Mikäli hevosilta ei olisi evätty puhekykyä, saisimme epäilemättä kuulla nelijalkaisilta ystäviltämme hyvin kiinnostavia näkemyksiä nykyajan kilpajuoksujen suhteen.¨
Hevosten kilpailuttaminen alkoi, jatkui ja tulee tyrehtymään ihmisten toimesta.
Modernin urheilun suurin vaikenija ei ole Paavo Nurmi.
Hän on hevonen, maailman ensimmäinen kilpajuoksija.

Copyright: Jorma Marttala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti