Maailman pöllöpäisin keksintö, kesä/talviaika, heittelee taas reilun viikon kuluttuakansalaisten biorytmit kuin huolimattoman halot liiteriin.
Onneksi europarlamentissa nostetaan kapinalippuja kesäajan poistamiseksi. Hyödyt ovat kiikun kaakun, kun taustalla tiedetään alansa johtavan kronobiologian tutkijan, saksalaisen Till Roennebergin teesit: kun 1,6 miljardia ihmistä pakotetaan eri puolilla maailmaa joka vuosi reivaamaan luonnollista unirytmiään, ongelma on vakava.
Vuorokausirytmin sekoittaminen altistaa yhä useammin syövälle, ylipainolle ja diabetekselle.
¤¤¤
Kaikkien kellonsiirtelijöiden ja ajanpysäyttäjien isänä voidaan pitää Raamatussa mainittu Joosua, joka johti Israelia taistelussa amorilaisia vastaan. Pimeä ei saanut estää, joten tämä sotapäällikkö komensi – ei enempää eikä vähempää - auringon ja kuun pysymään paikoillaan.
Viisareiden siirtelemisen neropatit ovat suoraa sukua tutkija Ponce de Leonille, joka halusi pysäyttää ajan – aivan itsekkäästä syystä. Hän ei ollut kiinnostunut tehokkaasta työajasta, vaan halusi pysäyttää kellojen raksutuksen - pysyäkseen nuorena.
Reippaat aatokset mielessään kelpo Ponce pinkaisi vuonna 1513 matkaan löytääkseen ikuisen nuoruuden lähteen. Ikinä ei maailman mullistavaa lähdettä eteen osunut, mutta vaivan palkaksi löytyi Floridan niemimaa.
¤¤¤
Ensimmäiset nykymaailman haaveilut kesäajasta alkoivat viime vuosisadan alussa, kun uusiseelantilainen hyönteistutkija George Hudson halusi kelloja siirrettäväksi parilla tunnilla saadakseen lisää valoisaa aikaa perhostutkimuksilleen.
Seuraavaksi täkyyn tarttui, kepeähköin perustein, britti William Willet, joka halusi iltapäivisin lisää golfinpeluuaikaa.
Tosimielessä ajan ratasta rukkasi kuitenkin Saksa, joka otti ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa käyttöön kesä/talviajan säästääkseen hiiltä. Ranska ja Yhdysvallat seurasivat kuin hai laivaa.
Yhdysvalloissa kellohulluttelusta kuitenkin luovuttiin sodan jälkeen presidentti Woodrow Wilsonin itsepäisestä vastustuksesta huolimatta. Äkämystyneenä Wilson määräsi omat työntekijänsä tuntia aiemmin töihin - saadakseen iltapäivällä lisäaikaa golfin peluuseen.
¤¤¤
Kellojen veivaus unohtui pitkäksi ajaksi, kunnes 1970-luvun alun öljykriisi nosti aiheen tapetille energian hinnan ponnahtaessa pilviin. Vaikka jokseenkin kaikki laskelmat hienoisesta sähkövalon säästöstä on myöhemmin kyseenalaistettu, useimmat Euroopan maat siirtyivät kesäaikaan 1980; Suomessa vuotta myöhemmin.
Nyt ei harattu vastaan kynsin hampain niin kuin muutama vuosikymmen aiemmin. Ulkoministeriön johdolla tutkittiin jo 1922 kesäaikaan siirtymistä, mutta hanke torpattiin äkkiä.
Seuraavaksi kellonsiirtoon tartuttiin jatkosodan aikana 1942 sillä seurauksella, että Orimattilassa syntyi kesäaikakapina. Pohjois-Orimattilan maamiesseura ja alueen kylät päättivät yksimielisesti seurata vanhaa aikaa.
¤¤¤
Nyt monet europarlamentaarikot, Heidi Hautala ja Henna Virkkunen suomalaisten lippua heiluttaen haluavat vuodelta 2001 olevan kesäaikadirektiivin kumottavaksi.
Hautalalla on pysyvä muisto Suomen siirtymisestä ensi kertaa kesäaikaan keväällä 1981. Hänen lapsensa syntyi seuraavana yönä. Syntymähetki kirjattiin Hautalan mukaan onneksi oikein, vaikka äiti oli kaikinpuolisella hämmennyksellä päähän lyöty.
Europarlamentissa vedotaan ranskalaisten laskelmaan, jonka mukaan kesä- ja talviajan räplääminen säästää vain rapiat prosentin kymmenystä viivan alle.
Hitaita ovat herrojen ja narrien kiireet; eikä EU:n komissiokaan toistaiseksi paljon ole korvaansa lotkauttanut, vaikka on sitoutunut purkamaan haitallista ja turhaa säätelyä.
¤¤¤
Kronobiologian ekspertti Roenneberg aistii herkällä korvalla ajan aaltoilua. Biologiset kellomme ohjaavat ruumistamme pienintä solua myöten joka hetki. Kesäaika on tietämättömien poliitikkojen ja byrokraattien keksintö.
Nukumme aivan liian vähän. Modernissa yhteiskunnassa useimmat ihmiset kärsivät jo valmiiksi ’sosiaalisesta jetlagista’: valvotaan pidempään ja äänekkäät herätyskellot repivät vähillä unilla keplottelevat puoliväkisin ylös sängystä.
