torstai 25. heinäkuuta 2013

Pyhät kissat pankissa





Armoitettu kansantaloustieteilijä Yrjö Jahnsson vertasi 1930-luvulla Suomen pankin johtoon nostettuja Väinö Tanneria, Risto Rytiä ja Kyösti Kalliota ammoisiin pyhiin kissoihin, joita persialaiset kantoivat sylissään lamauttamaan egyptiläisten vastarinnan taistelussa.
Vaikka Jahnsson oli Gunnar Myrdalilta omaksumiensa talousoppiensa kanssa valovuoden edellä aikaansa, Suomen johtaville puolueille tehty heitto pyhistä kissoista osoitti loistavaa retoriikkaa ja historian tajua, josta nykypoliitikot saisivat ottaa oppia.

                                                ¤¤¤

Kissasta tuli aikoinaan Egyptissä palvottu eläin ja jumalatar, jota juhlittiin vaaleanpunaisesta graniitista rakennetussa temppelissä kuin viimeistä päivää. Niiliä pitkin paikalle saapui vuosittain pyhiinvaeltajia pilvin pimein.
Tuntuu uskomattomalta, että historian myöhemmissä käänteissä Egyptistä on löydetty valtavia hautausmaita, joissa lepäsi jopa 300 000 kissamuumiota. Yhden faaraon haudasta Thebassa löytyi kiveen hakattu iso kuva hallitsijasta ja hänen rakkaasta kissastaan Buhakista.
Köyhä väki kyhäsi ja väritti kissojensa muumiot oljesta. Varakkaamman väen lemmikit muumioitiin papyrysmassalla, käärittiin arvokkaisiin liinoihin ja laskettiin sen jälkeen koristeellisesti veistettyihin sarkofageihin.
Palvonta oli kuolemanvakavaa. Kun roomalainen sotilas kerran teki karvaisesta jumalattaresta vahingossa hakkelusta, raivostunut väkijoukko lynkkasi soturin ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa.

                                                  ¤¤¤

Kissojen palvonta alkoi Egyptissä varsin käytännönläheisestä syystä; rotat ja muut pikkujyrsijät saivat kiitettävästi kyytiä viljavarastojen lähellä.
Aivan samalta pohjalta syntyi Suomessakin lentävä lause Vilkkilän kissoista. Isonvihan aikaan Vilkkilän kylän väki Hauholla pakeni metsiin. Kissat pelastivat vilja-aitoissa hiiriltä ja rotilta sen, minkä vainolainen jätti rosvoamatta. Vilkkilän sankarikissat nousivat tämän uroteon jälkeen vähintäänkin puolijumaliksi kylän raitilla.

                                               ¤¤¤

Kun nyt sankarikissoista innostuin, hehkutetaan oikein kunnolla; muistakin kuin Felixistä ja katti-Karvisesta. Yksi nousee ylitse muiden kissojen; englantilaisen hävittäjän HMS Amethystin laivakissa Simon.
Simon ei ollut mikä tahansa kujien tappelukolli. Kun Maon joukot tulittivat  Shanghain edustalla engelsmannien sotalaivan miltei seulaksi, mustavalkoinen laivakissa viritti taistelutahtonsa äärimmilleen. Parisenkymmentä sotilasta oli menettänyt henkensä ja HMS Amethyst lojui rannikon mutaan juuttuneena. Simon-kissa sai ammuksista vakavia osumia käpäliinsä, mutta kävi siitä huolimatta hurjana laivan ruumaan pesiytyneiden rottalaumojen päälle.
Jo antautumismielialaan vajonnut laivan miehistö sai päällikköä myöten laivakissan esimerkistä virtaa ja taistelutahtoa. Miehistö kesti kuin kestikin yli kolmen kuukauden helvetin ennen kuin taistelutantereelle päässyt toinen englantilaisalus toi pelastuksen koko joukolle.
Britit eivät olisi brittejä, jos eivät palkitsisi sodassa kunnostautuneita eläimiä kelpo gentlemannin tavoin.
Kuuluisa PDSA Dickin Medal, eräänlainen Yrjön-risti on myönnetty kymmenille kirjekyyhkyille ja 18:lle koiralle, mutta vain yhdelle kissalle maailmassa – HMS Amethystin urhoolliselle laivakissa Simonille.

                                                             ¤¤¤

Kun persialaiset hyökkäsivät noin 525 eKr Niilin rannoille, he ottivat egyptiläisten kissanpalvonnasta kaiken irti. Hyökkääjät olivat vanginneet varoiksi mukaansa tuhansia kissoja, joita kantoivat sylissään suojakilpinä taistelukentälle. Niin vain kävi, että egyptiläiset antautuivat mieluummin kuin haavoittivat pyhiä eläimiään.
Talousnäkemystensä vuoksi melkoiseen rumputuleen joutuneen Yrjö Jahnssonin vertaus pyhistä kissoista osui nappiin aikoinaan Suomen poliittisella taistelukentällä.
Suomen pankin rahapolitiikan kritiikki oli vaimentunut kummasti sosiaalidemokraattien, edistysmielisten ja maalaisliittolaisten leireissä, kun Jahnssonin mainitsemat pyhät kissat istuivat kilpinä pankin johdossa.
En nyt halua enempää näppejäni pistää politiikkaan. Sen kuitenkin haluan sanoa, että älykkäät heitot ja tarvittaessa historiaan nidotut oivat vertauskuvat purevat paljon paremmin äänestäjiin kuin hiekkalaatikoilta tuttu mäiskintä ja häh-häh-mollaaminen.

                                                       


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti