Avaa viuhka sydämesi kohdalla

Kun vaimo valitsi lokakuun puolivälissä Välimeren aurinkoviikoilla gozolaisen toripöydän äärellä sopivaa viuhkaa hellettä helpottamaan, muistin kuin salamaniskusta tämän kauniin kapineen tärkeästä merkityksestä silloin, kun kännykästä tai tekstiviesteistä ei osattu nähdä edes märkiä unia.

                                             ¤¤¤

Kyllä viuhkoja näkee Suomessakin silloin tällöin suvisissa kulttuuririennoissa kostean kuumina kesäpäivinä. Mutta harvempi tietää, mitä tarkoittaa auki avatun viuhkan asettaminen sydämen päälle ja katsekontakti vastakkaiseen sukupuoleen. Se merkitsee, että kävi flaksi eli viuhka; rakastan Sinua.

Tekstiviesti osoittautuu kivikautisen alkeelliseksi ja kömpelöksi sanojen peräkkäin panoksi, kun sitä vertaa kauniisti kirjailtuun, sopusointuiseen viuhkaan, josta tuli 1500-1700-luvun Euroopassa niin keskeinen osa seuraelämää, että naiset opiskelivat viuhkan käyttöä erityisissä viuhka-akatemioissa.

Viuhkan salaisuuksiin perehdyttiin yleensä puolessa vuodessa.  Lisäksi tietoa ahmittiin alan kirjoista. Viuhkat koristeltiin arvoaseman mukaan. Lesket käyttivät mustaa viuhkaa, joka vaihtui vähitellen harmaaseen ja valkoiseen.

                                           ¤¤¤

Sukupuolten välinen vetovoima on liimannut ihmisiä toisiinsa niin kauan, kun puusta pudottiin ja varmasti puun oksillakin tehtiin vaikutusta vastakkaiseen sukupuoleen ainakin rintakehää rummuttamalla. 

Nykyisenä sukupuolineutraalina aikana lienee syytä uskoa, että vetovoimatekijät ovat toimineet tietyssä määrässä väestöä kaikkina aikoina myös saman sukupuolen välillä.

Viuhkat olivat 1700-luvun Euroopassa lyömätön keimailuväline, joita valmistettiin norsun ja kilpikonnan luusta, helmiäisistä ja jalokivistä. Siirtomaista hankittiin sulkia tarkoitusta varten perustetuilta strutsifarmeilta.

Kulttuurihistorioitsijat tietävät, että vielä 1900-luvun alun Suomessa hieno nainen ja viuhka olivat erottamaton yhdistelmä.

                                           ¤¤¤

Kokoontaitettavat laskosviuhkat tunnettiin Japanissa ja Kiinassa jo 900-luvulla, mistä nämä kulkeutuivat kauppiaiden mukana Eurooppaan keskiajan loppupuolella. Erityisen suksén viuhka sai Ranskan hovissa. Niinpä 1678 Pariisiin perustettiin erityinen viuhkanvalmistajien ammattikunta.

                                           ¤¤¤

Olen jokseenkin varma, että viuhkaa salaperäisen keimaillen käyttäneet naiset olivat paljon vetovoimaisempia ja naisellisempia kuin nykyajan tyyliä edustavat ’lyylit’, jotka paljastavat munkit ja persiiden kaarteet niin naturelleina kuin sielu sietää kaikki paljaaksi heti-periaatteella.

Pitää tietysti kaiken aikaa myös ymmärtää Aleksis Kiven sanoin, että maailma muuttuu Eskoseni.

Kun 1900-luvun edetessä naiset siirtyivät työelämään ja muuntautuivat vähitellen täysiverisiksi uraohjuksiksi, viuhkalla keimailu loppui kuin seinään. Eihän tällaista vempelettä edes mahdu käsiin, joissa roikkuu lapsi, kauppakassi tai asiakirjasalkku.

                                         ¤¤¤

Silläkin uhalla, että saan fossiilin leiman (mikä olisi varmaan jopa kohtuullisen ansaittu), kaipaan viuhka-aikaa. Aikaa, jolloin elämässä oli syvyyttä ja mielikuvituksen variaatioita.

Epäilemättä sydämeni pamppailisi lähellä vaarallisia sykerajoja, jos vastapäätä viehko nainen kohottaisi viuhkan sydämensä päälle ( = rakastan Sinua).

Useimmiten varmaan ansaitsisin suljetulla viuhkalla heiluttelun nenäni edessä ( = varoisit tekojasi!).

Joulupukkikin lämpiäisi kymmenillä asteilla, jos neito lähestyisi avoin viuhka huulilla ( = haluan suudella sinua).

No pikkujoulukekkereissä tuntuisi mukavalta sekin, että seurueiden keskeltä kaunis nainen koskettaa viuhkan kärkeä ja katsoo silmiin ( = haluan keskustella).

Aijai, mitä sitten tapahtuukaan, kun nainen peittää vasemman korvansa avoinna olevalla viuhkalla ( = ethän paljasta salaisuuttamme!).