Mikähän
meitä maan asukkaita kymmenen – kahdenkymmenen vuoden sihdillä puhuttaa,
kummastuttaa ja loiheiksen lausumaan – ikinä tätäkään en olisi uskonut
tapahtuvaksi minun elinaikanani…
Vanhalla journalistin uutisnenällä haistelen ikään
kuin verenperintönä tulevia, vaikka ei se enää mitään välttämätöntä olisi. Nyt
hoksnokkani osoittaa neljänteen isoon taivaankappaleeseen auringosta – Marsiin.
¤¤¤
Pientä
kiinnostuksen pilkettä heräsi jo viime syksynä, kun Yhdysvaltain
avaruushallinnon NASAn Rover, Mars-kulkija, löysi ensimmäisiä elämän
mahdollistavia merkkejä - soraa kuljettavia vesivirtoja, punaisen planeetan
pinnalta.
Sittemmin
Rover on mönkinyt esiin useampia kanavia. Veden pyöristämät kivet kertovat,
että virtaukset ovat jatkuneet jo pitkään. Tuskin kukaan tosissaan odottikaan,
että liuta käsiään vilkuttavia vihreitä marsilaisia reunustaisi Rover-mönkijän
tietä, mutta veden löytyminen sai mielikuvitukselle siivet.
¤¤¤
Mars
on kooltaan reilut puolet maapallon halkaisijasta. Marsin ’vuosi’ mitataan
vajaaksi kahdeksi maan vuodeksi.
Tieteistarinoissa
elämästä Marsissa on kirjoitettu vaikka mitä. Bakteerien elämää pidetään
mahdollisena, vaikka siitäkään ei ole varmoja todisteita.
Etelämantereelta
löydettiin Marsista peräisin olevia meteoriitteja, joiden mahdollisesti
sisältämiä fossiileja ei ole vieläkään varmuudella selvitetty.
¤¤¤
Vaikka
emme nyt hypänkengässä Marsiin olisi lähdössä, olemme tekemisissä monen
vuosituhannen takaa kumpuavan tradition kanssa joka päivä. Viikonpäivien nimet
saivat alkunsa Kaksoisvirran maiden kulttuureista, mistä ne kulkeutuivat
Kreikan ja Rooman välityksellä osaksi eurooppalaista traditiota.
Maanantai
on Kuun päivä, tiistai Marsin päivä, keskiviikko Merkuriuksen, torstai Jupiterin,
perjantai Venuksen, lauantai Saturnuksen ja lepopäivä sunnuntai on Auringon
päivä.
¤¤¤
Nasa
teki myös kardinaalivirheen, noin sukupuolten tasa-arvoa ajatellen,
välittäessään maailmanhistorian ensimmäisen kerran homo sapiensin ääntä
toiselle aurinkokuntamme planeetalle; kähisevän kunnian sai räppäri Will.i.am –
olisihan sinne voinut kaunista naissopraanon lauluakin välittää.
Melkoisena
sensaatiolöytönä Marsin geografiasta pulpahtivat limittäisesti muodostuneet
kalliokerrokset - samaan tapaan kuin
koti-Telluksen kuuluisassa Grand Canyonissa.
Palaahan
siellä Mars-tutkimuksissa meidänkin (EU:n jäsenvaltiot) rahaa arviolta miljardi
euroa. Tosin Euroopan avaruusjärjestön pääjohtaja Jean-Jacques Dodain
vakuuttelee, että nyt oli oikea aika investoida tulevaisuuteen.
Nähtäviksi
ja poimittaviksi jäävät tämäkin innostuneen investoinnin hedelmät.
¤¤¤
Ei
tarvitse Esa Pakarinen juniorin kiekaista Kuopion torilla: - Onko Marsiin
mänijöitä, juna lähtee justiinsa!
Muutama
viikko sitten monimiljonaaäri Dennis Tito käynnisti noin 800 000 euroa
maksavan matkaprojektin Marsiin. Kohtuullisen uniikille turistireissulle
haetaan avioparia, joka lähtisi 501 päivää kestävälle reissulle avaruuteen.
Viiden
vuoden sisään homma onnistuu tai vetää vesiperän, sillä optimaalinen välimatka
on käytettävä 5. tammikuuta 2018 mennessä. Seuraavan kerran mahdollisuus
avautuu vasta vuonna 2031.
Avaruusalukseen
suunnitellaan miehistölle (kaksi henkeä) noin 17 kuution asuinkopperoa. Nasan
avaruusasemien tavoin tämäkin vempele kierrättää koko ajan ilmaa, vettä,
virtsaa ja hikoilua.
Voipi
pariskunnalla aavistuksen verran vatsanpohjassa leijailla perhosia, jos ja kun
(?) tämä Mars-alus ponnahtaa liikkeelle. Menomatka 228 vuorokautta
pikku-yksiössä, silmukka planeetan ympäri ja kohti maata 273 päivän
paluureissulle.
¤¤¤
Ponnahduslaudaksi
tulevaisuuteen itsensä ja hankkeensa tituleerannut miljonääri arvelee, että
Mars-lentoja aletaan järjestää viidentoista vuoden välein.
Onhan
tässä monenlaista vipinää matkan varrella jo ollutkin. Reilut pari vuotta
sitten kuusi miestä, Euroopasta, Venäjältä ja Kiinasta lukittiin puoleksitoista
vuodeksi Mars-matkatutkimuksia varten maan pinnalla olevaan moduuliin Moskovan
avaruustutkimuskeskuksessa.
Mielenkiintoinen,
vaikkakin jalat reippaasti ilmassa leijuva hanke on Mars One
Foundation-kansalaisjärjestö, joka suunnittelee asutuksen perustamista Marsin
pinnalle. En ole ainakaan ensimmäisenä avaamassa kukkaronnyörenjäni, mutta moni
muu on.
Maltalainen
28-vuotias taiteen ja kielten opettaja Clive Gerada ilmoittautui ensimmäisten
joukossa mars-one.com –sivustolle: ¨Mielenkiintoisia haasteita etsivänä
ihmisenä haluan lähteä mukaan; haaveet ovat toteuttamista varten.¨
Matkamurkinan
lisäksi ensimmäisille Mars-matkalaisille annettavat eväät ovat kohtuullisen
korutonta kertomaa. ¨Jos jokin menee pieleen, ette ikinä palaa takaisin.¨
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti