perjantai 10. toukokuuta 2013

Neljäs planeetta auringosta




Mikähän meitä maan asukkaita kymmenen – kahdenkymmenen vuoden sihdillä puhuttaa, kummastuttaa ja loiheiksen lausumaan – ikinä tätäkään en olisi uskonut tapahtuvaksi minun elinaikanani…
Vanhalla journalistin uutisnenällä haistelen ikään kuin verenperintönä tulevia, vaikka ei se enää mitään välttämätöntä olisi. Nyt hoksnokkani osoittaa neljänteen isoon taivaankappaleeseen auringosta – Marsiin.
                                                ¤¤¤
Pientä kiinnostuksen pilkettä heräsi jo viime syksynä, kun Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn Rover, Mars-kulkija, löysi ensimmäisiä elämän mahdollistavia merkkejä - soraa kuljettavia vesivirtoja, punaisen planeetan pinnalta.
Sittemmin Rover on mönkinyt esiin useampia kanavia. Veden pyöristämät kivet kertovat, että virtaukset ovat jatkuneet jo pitkään. Tuskin kukaan tosissaan odottikaan, että liuta käsiään vilkuttavia vihreitä marsilaisia reunustaisi Rover-mönkijän tietä, mutta veden löytyminen sai mielikuvitukselle siivet.

                                             ¤¤¤

Mars on kooltaan reilut puolet maapallon halkaisijasta. Marsin ’vuosi’ mitataan vajaaksi kahdeksi maan vuodeksi.
Tieteistarinoissa elämästä Marsissa on kirjoitettu vaikka mitä. Bakteerien elämää pidetään mahdollisena, vaikka siitäkään ei ole varmoja todisteita.
Etelämantereelta löydettiin Marsista peräisin olevia meteoriitteja, joiden mahdollisesti sisältämiä fossiileja ei ole vieläkään varmuudella selvitetty.

                                                 ¤¤¤

Vaikka emme nyt hypänkengässä Marsiin olisi lähdössä, olemme tekemisissä monen vuosituhannen takaa kumpuavan tradition kanssa joka päivä. Viikonpäivien nimet saivat alkunsa Kaksoisvirran maiden kulttuureista, mistä ne kulkeutuivat Kreikan ja Rooman välityksellä osaksi eurooppalaista traditiota.
Maanantai on Kuun päivä, tiistai Marsin päivä, keskiviikko Merkuriuksen, torstai Jupiterin, perjantai Venuksen, lauantai Saturnuksen ja lepopäivä sunnuntai on Auringon päivä.

                                              ¤¤¤

Nasa teki myös kardinaalivirheen, noin sukupuolten tasa-arvoa ajatellen, välittäessään maailmanhistorian ensimmäisen kerran homo sapiensin ääntä toiselle aurinkokuntamme planeetalle; kähisevän kunnian sai räppäri Will.i.am – olisihan sinne voinut kaunista naissopraanon lauluakin välittää.
Melkoisena sensaatiolöytönä Marsin geografiasta pulpahtivat limittäisesti muodostuneet kalliokerrokset -  samaan tapaan kuin koti-Telluksen kuuluisassa Grand Canyonissa.
Palaahan siellä Mars-tutkimuksissa meidänkin (EU:n jäsenvaltiot) rahaa arviolta miljardi euroa. Tosin Euroopan avaruusjärjestön pääjohtaja Jean-Jacques Dodain vakuuttelee, että nyt oli oikea aika investoida tulevaisuuteen.
Nähtäviksi ja poimittaviksi jäävät tämäkin innostuneen investoinnin hedelmät.

                                            ¤¤¤

Ei tarvitse Esa Pakarinen juniorin kiekaista Kuopion torilla: - Onko Marsiin mänijöitä, juna lähtee justiinsa!
Muutama viikko sitten monimiljonaaäri Dennis Tito käynnisti noin 800 000 euroa maksavan matkaprojektin Marsiin. Kohtuullisen uniikille turistireissulle haetaan avioparia, joka lähtisi 501 päivää kestävälle reissulle avaruuteen.
Viiden vuoden sisään homma onnistuu tai vetää vesiperän, sillä optimaalinen välimatka on käytettävä 5. tammikuuta 2018 mennessä. Seuraavan kerran mahdollisuus avautuu vasta vuonna 2031.
Avaruusalukseen suunnitellaan miehistölle (kaksi henkeä) noin 17 kuution asuinkopperoa. Nasan avaruusasemien tavoin tämäkin vempele kierrättää koko ajan ilmaa, vettä, virtsaa ja hikoilua.
Voipi pariskunnalla aavistuksen verran vatsanpohjassa leijailla perhosia, jos ja kun (?) tämä Mars-alus ponnahtaa liikkeelle. Menomatka 228 vuorokautta pikku-yksiössä, silmukka planeetan ympäri ja kohti maata 273 päivän paluureissulle.

                                            ¤¤¤

Ponnahduslaudaksi tulevaisuuteen itsensä ja hankkeensa tituleerannut miljonääri arvelee, että Mars-lentoja aletaan järjestää viidentoista vuoden välein.
Onhan tässä monenlaista vipinää matkan varrella jo ollutkin. Reilut pari vuotta sitten kuusi miestä, Euroopasta, Venäjältä ja Kiinasta lukittiin puoleksitoista vuodeksi Mars-matkatutkimuksia varten maan pinnalla olevaan moduuliin Moskovan avaruustutkimuskeskuksessa.
Mielenkiintoinen, vaikkakin jalat reippaasti ilmassa leijuva hanke on Mars One Foundation-kansalaisjärjestö, joka suunnittelee asutuksen perustamista Marsin pinnalle. En ole ainakaan ensimmäisenä avaamassa kukkaronnyörenjäni, mutta moni muu on.
Maltalainen 28-vuotias taiteen ja kielten opettaja Clive Gerada ilmoittautui ensimmäisten joukossa mars-one.com –sivustolle: ¨Mielenkiintoisia haasteita etsivänä ihmisenä haluan lähteä mukaan; haaveet ovat toteuttamista varten.¨
Matkamurkinan lisäksi ensimmäisille Mars-matkalaisille annettavat eväät ovat kohtuullisen korutonta kertomaa. ¨Jos jokin menee pieleen, ette ikinä palaa takaisin.¨

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti