maanantai 11. toukokuuta 2015

Iiriksellä on nyt asiaa


Kuvaamataiteen ja kirjallisuuden monilahjakkuus Hannu Väisänen päivitti hiljakkoin facebook-seinälleen kukkivan Iiriksen Ranskan kotinsa ovenpielessä.
Saatteeksi taiteilija kirjoitti: ¨Iiris, Iridos, jumalten sanansaattaja. Kreikkalaisessa mytologiassa Iris oli Thaumoksen tytär. Hänestä tuli Junoksen suosikki. Ja syystä. Hän toi aina mukanaan vain hyviä uutisia. Nyt ’hyvä uutinen’ hohtaa ilosta taloni edustalla.¨

                                        ¤¤¤

Hyviä uutisia tämä maailma kaipaa nyt, jos koskaan. Todellisia hyviä uutisia. Satuja me olemme viimeisen vuoden aikana oppineet kuuntelemaanmaailmanpolitiikassa. Kotimaan sisäpolitiikassa hurskaat toiveet ja mantrana toistellut iskulauseet ovat tuttua huttua.
Kuka tietää, vaikka kreikkalaiset olisivat muinaisuudessaan joutuneet ahdinkoon ja halusivat valaa uskoa tulevaisuuteen kehittämällä myytin Iriksestä jumalten sanansaattajana; sateenkaarena, joka yhdistää taivaan ja maan, ihmiset ja jumalat.

                                         ¤¤¤

Irikselle annettiin matkasauvaksi hyvien uutisten perille toimittaminen. Hän leijaili tuulen nopeudelle maailman äärestä toiseen, meren mittaamattomiin syvyyksiin ja kauas aliseen maailmaan.
Höyhenen kevein siivin kimaltelevaa sateenkaarta pitkin vaeltaneella Iriksellä kerrottiin olleen Thaumoksen ja meren nymfi Elektran tyttärenä myös erityistehtävänä erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan.

                                            ¤¤¤

Sateenkaarijumalattaren yhteys kurjenmiekkasukuun kuuluvaan kasviin syntyi vasta muutama sata vuotta sitten Carl von Linnén nimettyä lajin Irikseksi (suomalaisittain Iiris) lähinnä siksi, että kukat hohtavat kaikissa sateenkaaren väreissä. Linné oli mytologiansa lukenut, sillä tarinoissa Iriksen pukua koristivat  ’iirismäisesti’ kimaltelevat kastepisarat.
Runous sai Linnéltä vaikutteita ja Iris maalailtiin etunimenä runoihin Ruotsissa jo 1700-luvulla. Iiris-muodossa nimi tuli Suomessa käyttöön 1800-1900-lukujen vaihteesssa ja almanakkaan vuonna 1929.

                                             ¤¤¤

Näihin aikoihin perennapenkistä nousevat krookukset (lat. crocus) tuovat ihmisille myös hyviä uutisia. Kaikkien tarinankertojien isä, vaikkokorva Homeros tiesi krookuksen koristaneen Zeuksen ja Heran häävuodetta. Siitä nimitys intohimon kukka.
Vähän raadollisempi versio kertoo, että krookus syntyi kallioon kahlitun, kotkan raateleman Prometheuksen verestä.
Oli miten oli, krookuksesta (Crocus sativus) saadaan maailman kalleinta maustetta, sahramia.
Joidenkin tietojen mukaan sahramikiloa varten pitää kerätä 60 000 maustekrookuksen kukintoa, luottia. Sahraminkeltainen kantaa mukanaan valoa ja taikaa. Laulujen laulussa sulhon kerrotaan muistavan sahramin, kun hän vertaa morsiantaan paratiisin iloihin ja notkuviin hedelmäpuihin.

                                             ¤¤¤
Vaikka maailma janoaa hyviä uutisia, elämän realismi valtaa useimmiten todellisuuden niin kuin keväällä penkkiin siirrettyihin, keltaisen kukintonsa päättäneisiin pääsiäisnarsissien sipuleihin liittyvässä mytologiassa.
Legendan mukaan kuusitoista vuotta täyttänyt Narkissos vaelteli yksin metsässä, kunnes nymfi Ekho iski silmänsä nuorukaiseen ja seurasi ihastustaan kuin hai laivaa; hipihiljaa hiirenä. Hän ei saanut koskaan puhua ensin. Tämä oli jumalten rangaistus suulaudesta.
Narkissos pysähtyi ja huhuili tovereitaan: ¨Kuka on täällä¨. Nyt nymfi saattoi huudahtaa: ¨Täällä¨.
Pienen vipinän jälkeen Narkissos kuitenkin torjui lähestymisen. Ekho riutui kaipuun musertamana pois ja vain loputon ääni jäi vastaamaan kaikuna kukkuloilta.
Vähitellen Narkissos torjui kaikki luotaan. Tästä suuttuneena jumalatar Nemesis kielsi nuorukaiselta kaiken, mitä tämä koskaan rakastaisi.
No, Narkissos jatkoi reissujaan, kunnes osui koskemattoman, peilityynenä päilyvän vuoristolähteen äärelle, kumartui ja näki oman kuvajaisensa.
Narkissos rakastui heti. Jäi ihailemaan ihmettä ja suutelemaan omaa kuvaansa niin lumoutuneena, että unohti syödä ja juoda. Itseensä umpi-ihastunut riutui kuolleena maahan.
Myyttiset Najadit ja dryadit voihkivat suruaan Narkissoksen kuoltua. Ensimmäinen ihailija, nymfi Ekho toisti kukkuloilta heidän huokauksiaan loputtomiin.
Narkissoksen kuihtunut ruumis muuttui narsissiksi, Narkissoksen mukaan nimetyksi kukaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti