Auringon lämmön sulattama, roudasta vapautuva maa ja pääsiäisen virvoittama toivo vahvistavat talven pimeydessä ja pakkasissa pitkiin mietteisiin vajonneen ihmisen uskoa uuteen päivään, valoisampaan tulevaisuuteen.
Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola riimittelivuonna 1544 Rucouskiriassaan kevään korkean veisun, mihin ei Armon Vuonna 2015 ole mitään lisättävää eikä pois otettavaa.
¨Koko luonto nyt virkoaa / meri, maa ja taivas ihastuvat. / Iloitkoon siis vanha ja nuori: / linnut laulavat ja maa on tuore. / Kylve äläkä yrttejä säästä, / älä kädestä ja käsivarresta verta päästä. / Tällä kuulla syömän pitää lämmintä ruokaa ja tuoretta voita suurustamatta ja nauttiman koiruohoa ja feniculumia juomassa, kuten Avicenna sanoo.¨
¤¤¤
Pääsiäisen toivoa luova ulottuvuus, uuden elämän symboli pääsiäismuna kätkee sisälleen koko kristinuskon historian. Ensimmäisen pääsiäismunan lahjoitti perimätiedon mukaan Maria Magdalena.
Roomassa Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen keisari Tiberiuksen luokse kutsutun Marian kerrotaanojentaneen munan ja tervehtineen keisaria:
¨Kristus nousi kuolleista! Katso tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä!¨.
Tiberius vastasi epäilevästi: ¨Ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olevan kananmunan muuttuminen punaiseksi.¨
Samalla hetkellä muna muuttui pöydällä punaiseksi.
Näin Mariasta tuli kristillisen maailman ensimmäinen pääsiäistervehdyksen esittäjä ja ensimmäinen pääsiäismunan lahjoittaja.
¤¤¤
Pääsiäismunaan kätkeytyy ylösnousemuskertomuksensymboliikka, mistä ei tarvitse kinastella; kärsimysten ja piinaavien päivien jälkeen pääsiäisen aurinko valaisee ja lämmittää kohmeisen maan; antaa uuden elämän, ihmiselle uskon ja toivon mahdollisuuden.
¤¤¤
Pääsiäismunaa edelsi pitkä historia. Ainakin kiinalaiset, egyptiläiset ja persialaiset pitivät munaa maailmankaikkeuden symbolina.
Saksasta löydettiin varhaisimmat maalatut munat haudasta, jonka tutkijat ovat jäljittäneet noin vuoteen 1500 ennen ajanlaskumme alkua.
Lähimpänä suomalaisia on tietenkin Kalevalan sorea sotka, joka munii veden emon polvelle ¨kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen.¨
Näistä munansirpaleista syntyivät maa ja taivas, aurinko ja puu, tähdet ja pilvet.
Pääsiäismunien perinne tuli Suomeen ortodoksisen kirkon piirissä vasta 1800-luvulla, vaikka ensimmäiset kanat munivat näillä perillä jo viitisensataa vuotta sitten.
Varhaisimmassa vaiheessa tyhjennettyjä kananmunia ripusteltiin ulos pajunoksiin ja sisätiloihin ikonien eteen.
¤¤¤
Munan kristillisen symboliikan arvioidaan syntyneen, kun se liitettiin Jeesuksen haudan sulkeneeseen kiveen.Seuraavilla vuosisadoilla perinne nousi arvoon, kun munia ei paavi Gregorius I Suuren määräyksestä saanut syödä paaston aikana; pääsiäisenä sitten nautittiin sydämen kyllyydestä varastot tyhjiksi.
Puolassa koristellut munat haudattiin keväällä peltoon, jotta elämä virkoaisi kuolleessa maassa.
Ikivanhoissa puolalaisissa tarinoissa kerrotaan myös, miten Neitsyt Maria antoi pääsiäismunia sotilaille ja anoi heitä luopumaan julmuuksista.
Marian kyyneleet vierivät poskilta munien päälle ja loivat niihin kirkkaita väripisteitä.
Sittemmin pääsiäismunien värjäykseen syntyi oma värikoodistonsa, missä esimerkiksi keltainen edusti puhtautta, valoa, viisautta ja punainen nuoruutta, hengellisyyttä ja elämäniloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti