Maailma ei kestä rakkautta

¨Ihmisen oikeudet ovat jätepaperia, kun peto hioo kynsiään.¨

Kirjoitin tämän aforismini runovihkoon joskus 1960-luvulla, kun maailma natisi kannakkeissaan.

                                         ¤¤¤

Maalis-huhtikuun ahdistavilla kriisiviikoilla tartuin jälleen Mika Waltarin loistavaan ihmismielen analyysiin – Sinuhe egyptiläiseen.

Paljon kokeneen ja tunteneen kirjoittajan teksti kääntyy ajatuksissani leppoisaksi jutteluksi; kuin istuisimme viinilasi kädessä autereista päivänlaskua ja iltaa ikuisen ystävyyden talossa.

Sinuhe näkee kaiken. Myös viime viikkojen sotapsykoosia lietsovat tapahtumat: ¨Kaikki palaa ennalleen eikä mitään uutta ole auringon alla eikä ihminen muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat…

…Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat.¨

                                          ¤¤¤

Väkivalta kumpuaa aina heikkoudesta; jossakin matkan varrella koetusta nöyryytyksestä, mille haetaan hyvitystä.

Ensimmäisenä vaiennetaan totuus ja moraaliset pidäkkeet. Valkoinen muuttuu mustaksi, ystävä viholliseksi – yhdessä yössä.

Brittiläinen antropologi Volker Sommer arvioi, että valhe ja petos tulivat evoluutiossa esille heti, kun ihmisen edeltäjät alkoivat kerääntyä laumoiksi. Sosiaalisten ryhmittymien ja hierarkioiden verkossa piti kätkeä saalis toisilta keinolla millä valehtelemalla ja teeskentelemällä.

Ihmiset ovat sittemmin vieneet huijaamisen ja valehtelun sfääreihin. Mielettömiä summia käytetään yksinomaan hämäyskoneistojen kehittämiseen. Äärimmilleen vietynä kokonaisesta valtiosta kehitetään vakoilun ja huijauksen täysiverinen apparaatti, jonka kylmän häikäilemätön johto toimii vailla järjen tai humaanisuuden häivää.

                                         ¤¤¤

Näemme päivittäin uutisissa, miten maaliskuun alkupäivinä alulle pantu valhe luo epätotuuteen perustuvan ’todellisuuden’.

Olen muutamaan otteeseen nauranut tyrät rytkyen, kun uutisissa ensimmäisiä kertoja vedettiin taikurin hatusta sataprosenttista skeidaa. Enää ei naurata.

Tämä on pirullisesti vuosikausia viritellyn koneiston pohjimmainen tarkoitus. Asiantuntijat tietävät, että patologinen valehtelu hämärtää todellisuudentajun ja sokaisee ihmisen syvältä luotaavan itsearvioinnin.

Valehtelu leviää kuin syöpä ihmisten ja valtioiden sisään, koska ainakin alkuvaiheessa päätökset ja linjaukset tehdään (epä)todellisuuden pohjalta.

                                          ¤¤¤

Tavalliselle ihmiselle jää yhä vähemmän ainespuita, joilla rakentaa valoisaa tulevaisuutta.

Jostain käsittämättömästä syystä maailma ei kestä rakkautta. Uskontojen välistä ekumeniaa, yhteiseloa, ja sovitusta saarnannut 90-vuotias veli Roger puukotettiin kuoliaaksi Ranskassa.

Rakkautta ja rauhaa säteillyt vanha mies halusi koko elämänvoimallaan sovittaa ihmisten ja kansakuntien välisiä riitoja; hälventää vihan pilvet maailmasta.

Niin kävi Martin Luther Kingille; niin kävi El Salvadorin arkkipiispalle Oscar Romerolle, jonka diktatuurin sotilaat ampuivat alttarille kesken ehtoollisen, koska tämä luki kadonneiden seurakuntalaistensa nimet viikoittain messun yhteydessä.

Lukemattomat ihmiset ovat kautta historian maksaneet hengellään, että ovat rakastaneet ehdoitta.

                                         ¤¤¤

Aurinko nousee. Sinuhen faarao lauloi hymnin, jonka omistan Suomen keväälle Armon Vuonna 2014:

¨Kaunis olet sinä noustessasi taivaanrannasta, Sinä Aton, elävistä ensimmäinen!

Noustessasi idän taivaalle täytät jokaisen maan ihanuudellasi, sillä kaunis olet, suuri ja hehkuva, korkealla maan yllä.

Säteesi syleilevät kaikkia maita, jotka olet luonut ja joita sidot rakkautesi sätein;

vaikka olet kaukainen, ovat säteesi maan pinnalla. Vaikka olet ylhäinen, koskevat jalkapohjasi multaa.¨