Itsenäisyyspäivän
alla lueskelin tietokirjailija Mika Kuljun kiitettyä teosta (Raatteen tie – jäätynyt helvetti.
Gummerus 2013). Tämä kirja julkaistiin vuonna 2011 englanninkielisenä,
tablet-tietokoneen iPad-versiona nimellä Frozen
Hell – ja nyt ensi kertaa suomalaisena tietokirjana.
Kirjan
ainutlaatuinen kuvitus puhuu puolestaan. Mustavalkoisista kuvista paljastuu
sekä pienen maan legendaarinen, jopa ihmettä lähenevä kyky torjua jättimäinen
vihollinen että sankarillisen historian kääntöpuoli ukrainalaisen 44.
divisioonan kohtalonhetkistä; kun helvetti jäätyi Raatteen tiellä joulukuussa
1939.
Lukulamppuni
sytyttämisen aikoihin nousi julkisuuteen myös Tieto Finlandialla palkitun Ville
Kivimäen teos (Murtuneet mielet. Taistelu
suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. WSOY 2013).
Kaikella
on yhteys. Sotien mustalumisten talvien pitkää surun ja masennuksen viittaa
kantavat monet veteraanien jälkipolvet hautaan saakka.
¤¤¤
Raakalaismaisesti
armeijansa pienen Suomen kimppuun 1939 marraskuussa käskyttänyt Neuvostoliiton
diktaattori Josif Stalin halusi katkaista talvisodan ensi päivinä Suomen kaulan
aivan konkreettisesti Suomussalmelta Perämeren kaarelle saakka, kunnes vastaan
tulisivat ruotsalaiset ja norjalaiset joille vedettäisiin vain kättä lippaan
morjenstamisen merkiksi.
Stalinin
syntymäpäivänä 21. joulukuuta 1939 oli tarkoitus viettää vähän isommat juhlat
Suomen puolella.
Puna-armeijan
valiojoukko, ukrainalainen 44. divisioona varustautui asianmukaisesti Oulussa
pidettävään voitonparaatiin. Aseiden ohella kuormastoon lastattiin mm. iso
määrä soittimia. Gramofonin soitantoa varten oli varattuna vino pino
äänilevyjä, joista yhden kannessa nimi: Ota
meidät vastaan, Suomi-kaunotar.
Suurta
voitonjuhlaa varten varattiin lisäksi riittävästi vodkaa sekä yksi
vankkurillinen kondomeja.
¤¤¤
Suomi-kaunotar
antoi tylysti rukkaset ennen kuin kilometrien mittainen revohka pääsi rajan yli
edes Suomussalmen kirkonkylään.
Rintamavastuun
ottanut eversti Hjalmar Siilasvuo sai käskyn lyödä Raatteen tietä kohti Oulua
suuntaava puna-armeija.
Alkuvaiheessa
Kuomanjoen kannaksella oli vain 300 suomalaista torjumassa yli 15 000
sotilaan vahvuista, valiojoukkona pidettyä 44. divisioonaa.
Viidessä
sodassa elämänsä aikana taistelemaan ehtinyt eversti nimitti kapeata kannasta
Thermopylaiksi antiikin kreikan taisteluiden mukaan.
Thermopylain
strategisesti tärkeässä solassa käytiin kuuluisa kaistelu, missä kuningas Leonidas
ja 300 spartalaista kaatuivat vuonna 480 eKr. viimeiseen mieheen ylivoimaista
persialaisvihollista vastaan.
¤¤¤
Mika
Kulju päättelee monen muun talvisodan historiankirjoittajan kanssa, että talvi
pelasti Suomen.
Suomea
katkaisemaan lähetetty, lämpimään ilmastoon tottunut ukrainalainen divisioona
oli kesävarusteissa. Vain päälliköt, hevosmiehet ja autonkuljettajat saivat
huovikkaat jalkojensa suojaksi.
Yli
200 kilometrin marssilla Vienan Kemistä Suomen rajan pintaan paleltuivat monet
ja Raatteen tielle päästessään koko 44. divisioona oli väsytetty valmiiksi, kun
kärki kohtasi pienen suomalaisosaston.
Lumisessa
metsässä ukrainalaiset olivat täysin oudoissa olosuhteissa; kaiken huipuksi kolonnan
kimppuun metsästä hyökänneet, vähitellen lisävahvistuksia saaneet
suomalaispartiot antoivat kuvan laajalle levittäytyneestä vastustajasta, mikä
lisäsi sekasortoa.
Suomalaisten
ainoa keino tuhota miesvahvuudeltaan, kalustukseltaan ja aseistukseltaan
ylivoimainen vihollinen oli saarrostus- eli mottitaktiikka.
Sana
motti oli otettu ensimmäisenä käyttöön Laatokan pohjoispuolella, missä Lemetin
maaston valtauksen jälkeen alueelle rakennettiin viestikeskus ¨Motti¨. Nimen
keksijää ei tiedetä.
Siilasvuon
esikunnan pasmat olivat selvät. Raatteen tien divisioonan yhteydet itään
katkaistaisiin ja noin kymmenen kilometrin mittainen marssirivistö kalustoineen
katkaistaisiin ja paloiteltaisiin sivustaiskuilla motteihin, jotka sitten
tuhottaisiin yksitellen.
¤¤¤
Ukrainalaisdivisioonan
viettäessä Stalinin syntymäpäiviä 21. joulukuuta motitus oli edennyt jo
perääntymistien katkaisuun. Koko divisioona pysäytettiin edestä ja takaa reilun
viiden metrin levyiselle Raatteen tielle.
Kumpuileviin
ja tasaisiin avomaastoihin perustunut puna-armeijan taistelutapa johti
raivoisiin massahyökkäyksiin suoraan päin suomalaisten konekivääritulta.
Suurta
mieshukkaa turrutettiin vodkalla, jota riitti. Mitä enemmän tovereita kuoli,
sitä enemmän riitti jaettavaa.
Raatteen
veteraani Vilho Kasala muisteli, että venäläiset tekivät mielipuolisen
rynnäkön.
¨Venäläisille
oli jaettu Stalinin syntymäpäivän kunniaksi ylimääräiset viina-annokset. He
hyökkäsivät oikein päissään ja pystyssä kulkien päin suomalaisten linjoja.
Venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia. Alatorniolainen Ahon Kalle ampui
konekiväärillään yhdeksän vyötä (1800 patruunaa) putkeen, minkä jälkeen
kuumennut piippu halkesi.¨
¤¤¤
Tammikuun
kolmannen ja neljännen päivän välisenä yönä puuttuivat luonnonvoimat peliin,
kun lämpötila laski – 30,5 asteeseen. Jäinen helvetti oli kylmenemässä.
Siilasvuon
esikunta antoi 4. tammikuuta käskyn vihollisen täydellisestä lyömisestä.
Ukrainalaiset
olivat jo pari päivää aiemmin antaneet luvan teurastaa ruoaksi hevosia.
Paniikki
yltyi, kun yksi divisioonan jalkaväkirykmenteistä oli ollut ilman ruokaa jo
viisi päivää.
Ukrainalaiset
tekivät viimeisen epätoivoisen murtautumisyrityksen. Hyökkäyksen edellä
ajettiin hevosia laukomaan miinoja, mutta eläimet kaatuivat suomaisten
konekiväärituleen ennen maaliaan.
Aikalaisten
kuvauksen mukaan ukrainalaiset olivat tiellä niin tiiviissä ryhmityksessä, että
käytännössä jokainen suomalainen luoti osui elävään massaan.
¨Tuho
oli totaalista. Palavat panssarivaunut valaisivat kapeaa tietä hevosten
raatojen ja ruumiiden keskellä. Tammikuun kuudentena päivänä oli pakkasta jopa
34 astetta. Sinä päivänä Raatteen tie oli todellakin jäinen helvetti.¨
¤¤¤
Suomalaiset
menettivät Suomussalmella noin 1000 sotilasta. Venäläisten kaatuneiden määrä
arvioidaan 10 000-15 000 sotilaaksi.
Suomalaiset
saivat Raatteen tieltä sotasaaliiksi enemmän kuin tarpeeseen tulleen
kalustotäydennyksen, jolla aseistettiin joidenkin arvioiden mukaan yksi
suomalainen divisioona:
4822
kivääriä, 106 konekivääriä, 190 pikakivääriä, 71 kenttä- ja ilmatorjuntatykkiä,
29 panssarintorjuntatykkiä, 14 ilmatorjuntakonekivääriä, 43 panssarivaunua, 10
panssariautoa, 260 kuorma-autoa, 20 traktoria, 2 henkilöautoa sekä 1170
hevosta.
¤¤¤
Talvisodasta
oli tullut yksi maailman ensimmäisiä mediasotia, kun iso joukko kansainvälisiä
huipputoimittajia raportoi pienen maan eloonjäämiskamppailusta: 3,7 miljoonan
asukkaan Suomi vastaan noin 180 miljoonan asukkaan Neuvostoliitto.
Amerikkalaiset
arvioivat jälkeenpäin, että Neuvostoliitto voitti sodan, mutta Suomi vei voiton
propagandasodassa.
Raatteen
tie on kansainvälisesti tunnetuin talvisodan taistelu, josta otetaan oppia
maailman sotilasakatemioissa vuosikymmenestä toiseen; malliesimerkki
määrällisesti ja materiaalisesti ylivoimaisen vastustajan lyömisestä.
¤¤¤
Raatteen
tie oli hämmästyttävä historiallinen toisinto Joutselän taistelusta
maaliskuulta vuonna 1555. Silloin Kivennavan luona käydyssä taistelussa 560
miehen suomalaisjoukko löi Juhon Maununpojan johdolla miesvahvuudeltaan
kymmenkertaisen venäläisjoukon ahtaalla tiellä paksussa lumessa.
¤¤¤
Suomen
itsenäisyys säilyi kovalla hinnalla.
Paikallisten
kertomusten mukaan Raatteen tien ojissa virtasi keväällä veristä vettä.
Yksikään
sodassa tavalla tai toisella osallisena ollut ei palannut siviilielämään
samanlaisena kuin oli maataan puolustamaan lähtiessään.
Ville
Kivimäen väitöskirja ja palkittu teos murtuneista mielistä avaa ansiokkaasti
sotiin liittyvää vaiettua historiaa. Ehkä näistä asioista voidaan vasta nyt
puhua ja kirjoittaa oikeilla nimillä.
Vajaa
parikymmentä tuhatta suomalaista sotilasta joutui sotien aikana psykiatriseen
hoitoon; eikä näitä passituksia annettu heppoisin perustein.
Nämä
totaalisesti sairastuneet olivat vain jäävuoren huippu. Suomi kantaa vielä
itsenäisyyden satavuotisjuhlissakin rippeitä sotien henkisestä taakasta joka
oli murtaa lopullisesti vakaan, pohjoisen havumetsävyöhykkeen vuosisatojen
virrassa kasvaneen sukupolvien ketjun selkärangan.
Teksti:
Jorma Marttala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti