perjantai 11. joulukuuta 2015

Manga Cartan raunioilla


Parin kuukauden kesänpidennys Välimeren leppoisassa lämmössä aiheutti melkoisen kulttuurishokin Suomeen palattaessa; eikä syynä suinkaan ollut mustanpuhuva kaamos, vaan Suomen apatiaa, epämääräistä vihaa, itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä tihkuva henkinen ilmasto.

                                       ¤¤¤

Marraskuun lopulla Maltan kansalliskirjastossa Vallettassa maailmankiertueella pysähtynyt, länsimaisen demokratian 800 vuoden takainen esikuva - Magna Carta oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Malta vetää nyt puoleensa kaksin käsin pelialan nettieksperttejä ja turismi kasvaa kohisten. Kansalainen ei ole valtion ja kunnan asiakas näillä perillä, vielä. Onneksi.
Kirkko ja kristinusko valaisevat yhä saarivaltiota lähimmäisenrakkauden dynamona, lyhty ja yhteisöllisyyden korvaamattomana ytimenä.

                                        ¤¤¤

Aateliset puristivat puun ja kuoren väliin ahdetulta Englannin kuninkaalta Juhanalta Lontoon liepeillä 800 vuotta sitten allekirjoituksen Magna Cartaan, perussopimukseen, missä hallitsijan yksinvaltaa (keskeisimmin verotus) rajoitettiin kovalla kädellä. 
Aluksi Magna Carta toimi kuin Suomen hurskaat hallitusohjelmat. Niistä kirjoitettiin monia versioita, määräyksiä rikottiin; ja sitten vedettiin takaisin tai unohdettiin.
Maailmanlaajuiseen tietoisuuteen asiakirja nousi 1700-luvulla, kun Amerikan-siirtolaiset nostivat kapinalipun Englannin verottaessa kansaa ilman yhteistä sopimusta - vastoin Magna Cartan kirjainta ja henkeä.
Sen demokratiakapinan tuloksena syntyi Yhdysvallat.

                                         ¤¤¤

Uunituoreessa Jaakko Tapanisen ja Marko Ahtisaaren kirjassa 10X (Teos 2015) tutkija ja aktivisti Nathan Zuckerman varoittaa, että internet sekä yhdistää että hajottaa samaan aikaan: ¨Koska mikään merkittävän kokoinen kansanosa ei enää kykene käymään yhteistä keskustelua, julkista keskustelua dominoivat ääriryhmät. Äänessä on aina äärilaita.¨

                                           ¤¤¤

Perinteisen median höttööntymisen vaarat nousevat kylmästi esille.
New York Timesin hallituksen jäsen Joi Ito muistuttaa, että medialla on näihin aikoihin saakka ollut avainrooli evästettäessä kansalaisia pohtimaan yhteisiä asioita muulloinkin kuin vaalien alla.
Internetiin perustuvassa demokratiassa äänekkäät vähemmistöt ovat ainoat jäljelle jääneet pelurit.
                                            ¤¤¤
Oikeusvaltion ja demokratian juuret harovat nyt kuivaa ja ravinteetonta maata.
Magna Cartan allekirjoituksen aikoihin 1200-luvun luostarissa hämmästeltiin: ¨Kuka kuullut on moista. Sillä ruumis halusi käskeä päätä, kansa hallita kuningasta!¨
Siinähän se on. Tänäkin päivänä. Graniittiin hakattu.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti