Lauri Pohjanpää loi hienoviritteisen ilmaisun
sateenkaarelle, joka yhdistää maailman kaikkien ihmisten kokemuskirjoa aikojen
alusta saakka:
Pisaran laulu
Olin kirkas. Pois olin tuokiossa –
meren helmaan heityin mitattomaan.
Minä onnellinen!
Sain auringossa ma hetken kuvastaa
taivaan ja maan.
¤¤¤
Sydänsuvella
sateenkaarta ei voi havaita keskipäivän vaiheilla, koska aurinko vaeltaa
silloin liian korkealla ja spektrin värit hehkuvat horisontin alapuolella.
Heinäkuun puolivälin jälkeen auringon säteet taittuvat taas sateenkaareen
horisontin yläpuolella.
Koskenniemi
oli varmaan mytologiansa lukenut.
Suomalaisessa
tarustossa sateenkaarta pidettiin Ukkojumalan jousena, jolla tämä ampui
salamoita ja valtavia kivenjärkäleitä.
Kreikan
mytologiassa sateenkaaren siivekäs jumalatar Iris laskeutui Merkuriuksen sauva
kädessä Olympokselta välittämään Zeuksen ja Heran käskyjä.
Kimalteleviin
kastepisaroihin pukeutunut sateenkaaren jumalatar Iris jätti nimensä ihmisen
silmän värikalvoon ja kukkiin, kuten kurjenmiekkaan.
Jaavan
vanhoissa myyteissä sateenkaari kuvattiin kaksipäiseksi käärmeeksi, jonka
toinen pää imee vettä pohjoisesta merestä ja toinen sylkee sen eteläiseen
mereen.
Perun
inkat liittivät sateenkaaren pyhään aurinkoon, mistä syntyi kuninkaiden
vaakuna- ja tunnuskuvio. Kiinalaiset yhdistivät sateenkaaren elämää
ylläpitävään yhteyteen - jiniin ja jangiin.
Tavalla
tai toisella esihistorian ihmiset ovat aina yhdistäneet sateenkaaren ihmisten
ja jumalien yhdyssillaksi. Myös Raamattu kuvaa tämän halo- ja valoilmiön
Jumalan ja ihmisen välisenä merkkinä.
Kuun
ympärille syntyy myös sateenkaari, jossa on auringon sateenkaaren spektri;
näitä värejä ihmissilmä ei pysty heikossa kuunvalossa erottamaan.
¤¤¤
Kristillisessä
symboliikassa lähestytään jo aavistuksen verran tieteellistä perustaa, joka
liittyy sateenkaaren syntyyn ukkosmyrskyjen ja rankkasateiden jälkeen.
Keskiajalla
sateenkaaren päävärit olivat vedenpaisumukseen viittaava sininen, maailmanloppua
merkitsevä punainen ja uutta maata tarkoittava vihreä.
Yhden
tulkinnan mukaan värikirjo syntyi seitsemän sakramentin mukaan tai Pyhän Hengen
seitsemän lahjan vertauskuvana. Taivaan ja maan sovintoa kuvaavana
Maria-symbolina sateenkaari avaa toivoa elämään.
Raamatussa
sateenkaari kuvataan Jumalan liiton merkkinä ja todisteena, ettei vedenpaisumus
enää hukuta luomakuntaa.
¤¤¤
Kun
sateenkaaresta riisutaan mytologian ja uskontosymboliikan ainekset, tullaan
tieteen tekijöiden kentälle ja lähihistoriaan.
Hyvässä
seniori-iässä muistellaan vuoden 1967 hiostavan kuumaa hippikesää ja maailman
rakkautta raikaavaa sateenkaarikansaa vellomassa festarihistorian ensimmäisiä
sydämenlyöntejä.
Ilmakehän
ilmiöistä Meteorologica-nimitystä käyttänyt Aristoteles päätteli jo noin 350
vuotta ennen ajanlaskumme alkua, että sateenkaari syntyy valon heijastuessa
pilvestä.
¤¤¤
Sateenkaaret
ovat aina saman kokoisia, ja niitä voi hyvässä lykyssä ilmestyä kaksikin
taivasta koristamaan; joko ehjänä kaarena tai pieninä osina.
Nykyaika
osaa vetää sateenkaari-ilmiön ydinfysiikkaan saakka, mutta pohjimmaltaan hienon
värispektaakkelin synty on selkeä: valonsäteen kulkusuunta muuttuu auringonvalon
osuessa sadepisaran pintaan.
Valonsäteen
osuessa vesipisaran sisäpintaan, se heijastuu kuin peilistä ja siirtyessään
pois tiheämmästä aineesta harvempaan, se taittuu toisen kerran.
Sateenkaari
syntyy vastapäätä aurinko ja värit heijastelevat valon aallonpituutta: kaaren
ulkoreunaa värjäävä punainen taittuu vähiten ja sisäreunan viloletti eniten.
Näiden väliin jäävät oranssi, keltainen, vihreä ja sininen.
Mitä
isommat sadepisarat taivaalta putoilevat, sitä kirkkaampi sateenkaaren
värikirjo ihmisten ihailtavaksi avautuu.
¤¤¤
Sateenkaari
on aikojen alusta lähtien yhdistetty toiveikkuuteen suuremmasta voimasta,
ikuisen rauhan ja rakkauden maasta; toisin sanoen – haaveiden maasta; sillasta
paratiisiin.
Inuiitit
kielsivät viheltämisen sateenkaarelle, saamelaiset uskoivat sateenkaaren tuovat
rauhaa riitoihin, Afrikan bantut ja Arizonan intiaanit pitivät sateenkaarta
myrskyt ja muut vaarat pois lakaisevana ilmiönä.
Germaanisissa
kansantarinoissa maalataan hienosti sateenkaari paletiksi, jolla taivaan ja
maan Luoja väritti linnut.
¤¤¤
Usko
Kemppi suomensi tyylikkäästi 1900-luvun kenties suosituimman musiikkikappaleen,
Harold Arlemin elokuvaan Ihmemaa Oz
säveltämän ja E.Y.Harburgin sanoittaman Over the Rainbow – Sateenkaaren tuolla
puolen, joka siivittää meidät lempeisiin askeleisiin ja ajatuksiin kauniissa
kesässä.
…Sateenkaari vie maahan, satujen;
pois häipyy kaikki surut, huolet, kaiken kauniin
antaa siellä
sulle voisin. Kerran mä siitä laulun kuulin ja
uskoin sen…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti